Ubiikkijärjestäjät

Tulossa kaikkialla läsnä oleva, rakenteista vapaa toimintamalli.
Me ubiikkijärjestäjät rakennamme uudenlaista tapaa tehdä työtämme.

Terveisin Ubiikkijärjestäjät

Kohti uuden työn kulttuuria

Suomi on pahemmassa tilanteessa talouden ja kilpailukyvyn kannalta kuin mitä ehkä kukaan pystyi vielä alkukeväästä aavistamaankaan. Olemme EU:ssa siirtyneet mallioppilaan paikalta ihan sinne tarkkailulistan kärkeen. Syyllisten etsintä on käynnissä - ja niitä tuntuu löytyvän. Rakenteista kiinni pitävä ammattiyhdistysliikettä on syytetty. Jäykkää ja pullistunutta julkista sektoria. Yrityksiään Suomesta pois vieviä yrittäjiä. Työnantajia ja työntekijöitä. Suuret ikäluokat tietysti vanhetessaan ja vaatiessaan hoivapalveluja. Ja nuoret Y-sukupolven edustajat, jotka eivät vaan taivu tähän meidän työelämäämme. Kandidaatteja on monia. Oikeastaan millään muulla ei ole väliä kuin sillä, että entinen rakenteinen työelämä ei enää palaa. Kyse on kyvykkyydestämme siirtyä uuteen.

Tulevaisuus on digitaalinen ja sosiaalinen. Se on varmaa. Sosiaalisuus on avointa ja uutta. Monitasoista. Työtä ei tehdä tiettynä aikana ja tietyssä paikassa. Työ muodostuu sirpaleista, joista ihminen kokoaa itselleen kussakin elämänvaiheessa sopivan kokonaisuuden. Prosessit ja tiimit kuuluvat massatuotannon aikaan. Uuteen aikaan kuuluu virtaukset ja verkostot. Massatuotannon korostettiin hallintaa. Johtaja hallitsi tietoa, laatua, aikaa. Muuttuneessa maailmassa johtaja tuo joukkonsa kaaoksen reunalle. He katsovat yhdessä siellä olevia virtauksia, pystyvät menemään menestysvirtausten mukana ja välttelemään vaarallisia. Työelämä jäsentyy asiakkuuden vaiheiden mukaan, ei enää tuotannon vaiheiden. Uusasiakashankinta, asiakkuuden solmiminen, asiakkuuden lujittaminen ja beautiful exit ovat tulevaisuuden organisaatioyksiköitä siinä missä ne nyt ovat täystuotannollisia. Huomio kiinnittyy siihen, mitä saadaan aikaan sen sijasta mitä tehdään.

Aidosti asiakaslähtöinen. Se on valtava muutosloikka tässä digitaaliseksi muuttuvassa työelämässä. Lohduttavaa on, että se tuntuu tuovan mukanaan innostuksen. Vain norjalaiset tekevät vähemmän työtä elämänsä aikana kuin me. Oikein kukaan ei ole väsyneempi. Vaikka ruotsalaiset tekevät 20%, saksalaiset 50% ja aasialaiset 100% työtunteja elämänsä aikana kuin me. Taidamme olla maailman ennätysluokan uupujia. Etenkin julkisella sektorilla. Vähimmällä työmäärällä eniten uupumusta ja vähiten aikaansaannosta. Pikkuisen kärjistäen - mutta ei kai tässä mitään syytä ole olla muotoilematta työelämää uusiksi?

Jaana Utti

Trellon koulutusta heimolaisille pe 22.5. klo 12:30-15

Ville tulee perjantaina 22.5. iltapäivällä opastamaan Trellon eri ominaisuuksissa. Nähdään siis perjantaina Businesstalolla luokassa 114ab, 1. krs.

T: Pekka

Terveiset Lissabonista!

Vanhaa ja uutta tapaa kulkea kaupungin seitsemällä kukkulalla ja luokseen kutsuvia tunnelmia

Lehmonkärki

Kyllä tässä maisemassa, tällä porukalla ja näillä eväillä Päijänteen rannalla Lehmonkärjessä uusia ideoita syntyy ja niitä ja edellisiä kehitetään vauhdilla eteenpäin!

Stipendikäytänteet yritysten kanssa - työn vaiheita

Stipendikäytänteet uudistetaan kokonaan, ja työ etenee. Ajatuksia ja prosessointia asian tiimoilta.

Konsernin stipendikäytänteitä uusittaessa henkilöstö työskentelee yhdessä, alan opiskelijoiden kanssa.

Matkailun ensimmäiset SM kisat

Taas yksi urakka-projekti takana: 

ensimmäiset matkailualan SM kilpailut suunniteltu, organisoitu, toteutettu ja jo melkein raportoinnit ja palautteetkin purkitettu ja tallennettu! IPADit ja Pinterest käytössä.

Rutistus oli kova, antoisa ja opettavainen. 

Palaute on ollut kiittävää - kiitos kaikille mukanaolleille loistavasta yhteistyöstä!

Nyt kun saa univajeen korjattua, niin aivot jaksavat koordinoida seuraavan uuden projektin - opiskelijoiden kanssa toteutetaan sekin - tietysti! 

Siitä aivan nurkan takana olevasta uudesta projektista lisää hieman myöhemmin...

Muuttuuko koulujärjestelmässämme sittenkin jokin?

Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat, todetaan Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa 3/2014.  Nyt vaaditaan murrosta tavassamme ajatella työtä. Myös koulutusjärjestelmä on mietittävä uudelleen jälkiteollisen työelämän tarpeiden näkökulmasta. Teknisten taitojen ohessa koulutuksella tulisi olla kaksi pääpainopistettä: nuorten tukeminen oman kutsumuksensa löytämisessä ja nuorten omaehtoisten kykyjen vahvistaminen oman osaamispääoman, urakehityksen ja ylipäänsä elämän hallinnassa. Tämä muutos tulisi aloittaa jo peruskoulusta.

Muuttuuko koulujärjestelmämme? Jo 2000-luvun alussa Suomessa oli Tietoyhteiskuntaohjelma, jossa tavoiteltiin uudistuksia. Tavoitteena ei ollut vain tekniikan liittäminen perinteisiin opintoihin vaan kokonaan uudenlaisen toimintakulttuurin luominen. Opetusministeriön asettama OPE.fi  –työryhmä kirjoitti vuonna 2003 julkaisun: Muuttuuko mikään? http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2003/muuttuuko_mikaan_nakokulmia_tieto-_ja_viestintatekniikan_opetus?lang=fi

Nyt 12 vuotta myöhemmin voidaan kysyä sama kysymys. Onko kaikki pysynyt ennallaan, vaikka tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä ja opetusmenetelmiä on kehitetty monissa kehittämishankkeissa.

”Rivissä istuminen opettajan edessä ja saman asian tekeminen ei ole enää tätä päivää. Maailma digitalisoituu” Toteaa luokanopettaja Helsingin Sanomien (17.3.2015) artikkelissa. Samalla sivulla opiskelija toteaa, että älylaitteita pitäisi käyttää oppimisessa kymmenen kertaa enemmän kuin mitä nyt käytetään. Käyttö on vähäistä, kun ajattelee, mikä meitä työelämässä odottaa.

Miten opetus- ja oppimiskulttuurin muutos mahdollistuu? Riittääkö, että tuodaan kouluihin tietoteknisiä välineitä? Tekniikka on tärkeää, mutta uudistuksen keskiössä on opettajien ymmärrys siitä, miten ihmiset oppivat. Opetus- ja oppimiskulttuurin uudistaminen on vaativa prosessi. Uusimpien tutkimustulosten mukaan opettajien tietotekniset taidot ovat huonot (HS 17.3.2015). Tämä on huolestuttavaa, kun teknisten käyttötaitojen lisäksi opettajilta vaaditaan myös mittavia ponnistuksia toimivien pedagogisten mallien kehittämiseksi. Perinteistä opetuksen mallia on turhaa viedä verkkoympäristöön. 

Vaikka opettajien pedagogisella ajattelulla on erittäin suuri merkitys opetuskulttuurin uudistamisessa, muutoksia tarvitaan muillakin alueilla. Koulusysteemi on kuin lukittupalapeli. Yhden palan muuttaminen onnistuu vain, jos ympärillä olevat palat ovat muuttumassa samaan aikaan. Kun innovatiivisia opetuksen ja oppimisen menetelmiä tuodaan kouluihin, on huomioitava: muutos onnistuu vain, jos opettajuus, johtajuus, infrastruktuuri ja ohjausjärjestelmä ovat muuttumassa samaan aikaan. Muutoksen tueksi tarvitaan vahvaa tahtoa uudistua, herkkyyttä heikoille signaaleille ja rohkeutta tehdä uusia avauksia. 

Taivalkosken kunta on päättänyt ottaa ison askeleen ja lähteä vastaamaan uuden työn haasteisiin jo peruskoululaisten kanssa. Kunta on hankkinut kaikille koululaisille iPadit ja käynnistänyt toimintakulttuurin muutoksen. Kunnasta on löytynyt tahtoa uudistaa sekä riittävää rohkeutta ja nopeutta tavoitella innovatiivisia oppimisen tapoja ja menetelmiä. Kaikkia palapelin palasia liikutellaan samaan aikaan.

Parasta on se, että oppijat ovat aidosti toiminnan keskiössä. Kehittämistyössä ravistellaan myös ajan ja paikan rajoja. Uudistetaan opetussuunnitelmia ja lukujärjestyksiä. Viedään oppimista avoimiin ympäristöihin, keskelle aitoa elämää.

Stadin oppisopimusjohtaja Anna Mari Leinonen

Taivalkoski avaa koulunsa ovet myös muille: kuka tahansa oppilas voi tulla ja käydä koulua viikon

tai miksei parikin. Perhe voi lomailla hienoissa Pohjois-Suomen maisemissa ja lasten ei tarvitse olla pois koulusta.

Ollaan yhdessä ylpeitä heistä!

Kirjoittaja on Stadin oppisopimusjohtaja Anna Mari Leinonen

Tutkintoklinikat, Heimokokoontumiset

Tutkintoklinikat  - Heimokokoontumiset

17.3.2015 klo 15 - 16 Svinhufvudinkatu 10, luokka A219, 2. krs
11.5.2015 klo 15 - 16 Svinhufvudinkatu 10, luokka A114, 2. krs
15.9.2015 klo 15 - 16 Svinhufvudinkatu 10, luokka A219, 2. krs
12.11.2015 klo 15 - 16 Svinhufvudinkatu 10, luokka A219, 2. krs

Heimokokoontuminen tiistaina 17.3. (Tänään!) klo 15-16 on Svinhufvudinkatu 10, lk A219, 2. krs

Salpauksesta valmistuneita juhlittiin

Viikko sitten vietettiin Salpauksen välivalmistujaisia Kulinaaritalossa. Paikalla oli noin 60 valmistuvaa nuorta ja aikuista Salpauksen eri aloilta. Vieraita saapui tilaisuuten runsaasti. Järjestelyt onnistuivat hyvin ja kaikille vieraille löytyi istumapaikka. Onnea vielä kaikille valmistuneille!

Hetki ennen juhlan alkua

Välivalmistujaisten järjestelyissä kokeiltiin uusia mahdollisuuksia. Valmistuvien tietoja koottiin pilvipalvelun kautta ja paperisesta ohjelmasta luovuttiin.

sihteeriheimolaiset kokoontuivat

Oli kiva kokoontua tänään sihteeriheimolaisten kesken ja innostaa toinen toisiamme kehittämistehtävissä. Kiitos Inkerille ja Annelle tsemppauksesta.

Pikapalaverin paikka baarin perustuksilla

 

Näin mukavasti voi ideoita synnyttää: kahvia, leivoksia ja hyvää inspiroivaa seuraa.

Tänne Tarja aikoo rakentaa lumibaarin. Naapurin painotalosta saamme kuormalavat ja ISS:n miehet kärräävät lunta. Talkoolaisia vain tarvitaan muutamia lisää - siis rakennustaitoisia.


Miltä kuulostavat porontaljat, tuikut ja roihut sekä "havuja perkele!" somistuksena? Näetkö jo tämän terassin muuttuneena?

Kyllä kelpaa nauttia minttu-suklaan, vaniljan tai karamellin makuista kuumaa kaakaojuomaa ja juuri paistettuja munkkeja tällä terassilla.

Popup jääbaari ja VIP-katsomo nousevat Salpausselän kisoihin

Tänne syntyy ilotulituskatsomo kisalauantaina 7.3. Mukana kutsuvieraiden lisäksi omaa henkilökuntaa, opiskelijoita ja Lahden Hiihtoseuran veteraaneja kisojen 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tarjolla kaakaota ja munkkeja, kisavisaa ja kisastudio, Museolta ja teatterista tulossa rekvisiittaa.

Naapuriin Kulinaaritalon terassille pystytetään jääbaari, jossa tarjolla on lumumbaa ja munkkeja, mahdollisesti oman keittiön erikoismakkaroita. Kaikesta tästä vastaavat juuri perustetut Salpauksen Nopean Toiminnan Joukot.

Ajatusraketteja ja viuluja

Ajatuksia ja ideoita pirskahtelee jatkuvalla syötöllä heti aamusta 

- alitajunta työstänyt yön yli uutta toimintatapaa 

ja paistanut lampaan viuluja Jaanalle!