Muuttuuko koulujärjestelmässämme sittenkin jokin?

Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat, todetaan Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa 3/2014.  Nyt vaaditaan murrosta tavassamme ajatella työtä. Myös koulutusjärjestelmä on mietittävä uudelleen jälkiteollisen työelämän tarpeiden näkökulmasta. Teknisten taitojen ohessa koulutuksella tulisi olla kaksi pääpainopistettä: nuorten tukeminen oman kutsumuksensa löytämisessä ja nuorten omaehtoisten kykyjen vahvistaminen oman osaamispääoman, urakehityksen ja ylipäänsä elämän hallinnassa. Tämä muutos tulisi aloittaa jo peruskoulusta.

Muuttuuko koulujärjestelmämme? Jo 2000-luvun alussa Suomessa oli Tietoyhteiskuntaohjelma, jossa tavoiteltiin uudistuksia. Tavoitteena ei ollut vain tekniikan liittäminen perinteisiin opintoihin vaan kokonaan uudenlaisen toimintakulttuurin luominen. Opetusministeriön asettama OPE.fi  –työryhmä kirjoitti vuonna 2003 julkaisun: Muuttuuko mikään? http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2003/muuttuuko_mikaan_nakokulmia_tieto-_ja_viestintatekniikan_opetus?lang=fi

Nyt 12 vuotta myöhemmin voidaan kysyä sama kysymys. Onko kaikki pysynyt ennallaan, vaikka tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä ja opetusmenetelmiä on kehitetty monissa kehittämishankkeissa.

”Rivissä istuminen opettajan edessä ja saman asian tekeminen ei ole enää tätä päivää. Maailma digitalisoituu” Toteaa luokanopettaja Helsingin Sanomien (17.3.2015) artikkelissa. Samalla sivulla opiskelija toteaa, että älylaitteita pitäisi käyttää oppimisessa kymmenen kertaa enemmän kuin mitä nyt käytetään. Käyttö on vähäistä, kun ajattelee, mikä meitä työelämässä odottaa.

Miten opetus- ja oppimiskulttuurin muutos mahdollistuu? Riittääkö, että tuodaan kouluihin tietoteknisiä välineitä? Tekniikka on tärkeää, mutta uudistuksen keskiössä on opettajien ymmärrys siitä, miten ihmiset oppivat. Opetus- ja oppimiskulttuurin uudistaminen on vaativa prosessi. Uusimpien tutkimustulosten mukaan opettajien tietotekniset taidot ovat huonot (HS 17.3.2015). Tämä on huolestuttavaa, kun teknisten käyttötaitojen lisäksi opettajilta vaaditaan myös mittavia ponnistuksia toimivien pedagogisten mallien kehittämiseksi. Perinteistä opetuksen mallia on turhaa viedä verkkoympäristöön. 

Vaikka opettajien pedagogisella ajattelulla on erittäin suuri merkitys opetuskulttuurin uudistamisessa, muutoksia tarvitaan muillakin alueilla. Koulusysteemi on kuin lukittupalapeli. Yhden palan muuttaminen onnistuu vain, jos ympärillä olevat palat ovat muuttumassa samaan aikaan. Kun innovatiivisia opetuksen ja oppimisen menetelmiä tuodaan kouluihin, on huomioitava: muutos onnistuu vain, jos opettajuus, johtajuus, infrastruktuuri ja ohjausjärjestelmä ovat muuttumassa samaan aikaan. Muutoksen tueksi tarvitaan vahvaa tahtoa uudistua, herkkyyttä heikoille signaaleille ja rohkeutta tehdä uusia avauksia. 

Taivalkosken kunta on päättänyt ottaa ison askeleen ja lähteä vastaamaan uuden työn haasteisiin jo peruskoululaisten kanssa. Kunta on hankkinut kaikille koululaisille iPadit ja käynnistänyt toimintakulttuurin muutoksen. Kunnasta on löytynyt tahtoa uudistaa sekä riittävää rohkeutta ja nopeutta tavoitella innovatiivisia oppimisen tapoja ja menetelmiä. Kaikkia palapelin palasia liikutellaan samaan aikaan.

Parasta on se, että oppijat ovat aidosti toiminnan keskiössä. Kehittämistyössä ravistellaan myös ajan ja paikan rajoja. Uudistetaan opetussuunnitelmia ja lukujärjestyksiä. Viedään oppimista avoimiin ympäristöihin, keskelle aitoa elämää.

Stadin oppisopimusjohtaja Anna Mari Leinonen

Taivalkoski avaa koulunsa ovet myös muille: kuka tahansa oppilas voi tulla ja käydä koulua viikon

tai miksei parikin. Perhe voi lomailla hienoissa Pohjois-Suomen maisemissa ja lasten ei tarvitse olla pois koulusta.

Ollaan yhdessä ylpeitä heistä!

Kirjoittaja on Stadin oppisopimusjohtaja Anna Mari Leinonen